Meriveden korkeus

MERIVEDEN KORKEUS

Meriveden korkeus – Kuinka korkealla meri on?

Yli sadan vuoden ajan merenpintaa on mitattu ja arvioitu kaikkialla maailmassa. NÀiden tietojen perusteella on sittemmin todettu, ettÀ merenpinta nousee maailmanlaajuisesti keskimÀÀrin noin 3,3 millimetriÀ vuodessa. Mutta mitÀ tÀmÀ tarkoittaa planeettamme kannalta? Ja mitÀ merenpinta tarkalleen ottaen on?

Merenpinta on meren korkeus, jota kutsutaan myös nimellĂ€ NN. Mutta merenpinta ei ole kaikkialla sama – pĂ€invastoin! Riippuen siitĂ€, missĂ€ pĂ€in maailmaa sitĂ€ mitataan, esiintyy erilaisia arvoja. Vaikka maailman meret ovat kaikki yhteydessĂ€ toisiinsa, ympĂ€ristön ja luonnon erilaiset vaikutukset vaikuttavat suoraan merenpinnan tasoon. Koska useimmat paikat pitĂ€vĂ€t omia mittauksiaan, maailmassa on lukemattomia merenpinnan tasoja.

Tutkijat ovat kuitenkin pystyneet luomaan yhden maailmanlaajuisen yhteyden: Merenpinta nousee vuosittain kaikkialla maailmassa. Jos vedenpinnan nousu kiihtyy ilmaston lÀmpenemisen seurauksena, sillÀ voi olla vakavia seurauksia monille rannikkoalueille.

Kartassa on esitetty merenpinta kohonneen vedenpinnan korkeudella. Vasemmalla puolella (mobiilinÀkymÀ: hammaspyörÀ oikealla ylhÀÀllÀ) voit sÀÀtÀÀ merenpinnan nousua. NÀin voit selvittÀÀ, mitkÀ alueet kÀrsivÀt tulvista.

MissÀ on tulvia? MitkÀ rannikot kÀrsivÀt tulvista? Ota selvÀÀ merenpinnan korkeuskartasta:

Merenpinnan korkeuskartan avulla nÀet rannikkoalueet, joihin tulvat voivat vaikuttaa. Merenpinnan noususta riippuen vaarassa olevat paikat on merkitty punaisella. Kaikki karttaan punaisella merkitty on vedenpinnan alapuolella.

Vaikka paikallinen merenpinnan taso olisi 0,0 metriÀ, tulva voi ilmetÀ merenpinnan nousun, vuoroveden ja myrskytulvan yhdistelmÀn vuoksi.

Osoitetun vedenpinnan korkeutta paikallisen ohjearvon ylĂ€puolella kutsutaan vedenkorkeudeksi. ”Ohjearvo” tarkoittaa korkeimman pĂ€ivittĂ€isen paikallisen vuorovesipinnan tai keskimÀÀrĂ€isen vuorovesipinnan viimeaikaisen historiallisen keskiarvon keskiarvoa.

Jos kÀytÀt karttaa tietokoneen kautta, pÀÀset asetuksiin kartan VASEMMALTA puolelta. Jos kÀytÀt mobiilinÀkymÀÀ, nÀytön oikeassa ylÀkulmassa on valittavana vaihde, joka avaa asetusvalikon.

Seuraavassa kerrotaan, mitÀ sinun pitÀisi tietÀÀ merenpinnasta:

Miten merenpinta mitataan?

Meriveden korkeutta on mitattu 1800-luvulta lÀhtien. Tuolloin vedenpinnan tason arvioimiseksi kÀytettiin tiettyjÀ mittalaitteita. NÀmÀ mittarit ovat kuitenkin tieteen nykytilan mukaan aivan liian epÀtarkkoja. NykyÀÀn merenpinnan jatkuvaan muutokseen vaikuttavia tekijöitÀ hallitaan satelliittien tarkimmilla mittauksilla. Satelliitit tallentavat kaikki tiedot yli 250 kilometrin korkeudesta, jotta saadaan tarkkoja tuloksia.

Vuorovesien (nousu- ja laskuvesi), merivirtojen, tuulen ja Maan vetovoiman kaltaisilla tekijöillÀ on tÀrkeÀ rooli mittauksissa.

MissÀ merenpinta on?

Meren korkeus vaihtelee jatkuvasti ja on myös erilainen eri puolilla maailmaa. Useimmissa paikoissa kÀytetÀÀn omia merkkejÀ keskimÀÀrÀisen korkeuden osoittamiseksi.

MissÀ on merenpinnan nollapiste?

Usein korkeuden osoittamiseksi valitaan tietyt paikkojen keskipisteet. TÀllaisia voivat olla esimerkiksi juna-asemat, kauppapaikat, kirkot ja muut keskellÀ sijaitsevat paikat. Vesistöjen korkeutta varten ilmoitetaan vedenpinnan keskitaso.

Kuinka paljon merenpinta voi korkeintaan nousta?

Tutkijoiden mukaan merenpinta on noussut pelkÀstÀÀn 1900-luvulla nopeammin kuin millÀÀn muulla ajanjaksolla viimeisen 3 000 vuoden aikana. On epÀselvÀÀ, kuinka korkealle vesi nousee lÀhitulevaisuudessa, sillÀ ilmaston lÀmpeneminen on nyt keskeisessÀ asemassa merenpinnan nousussa. Nykyisten mittausten mukaan merenpinta voi nousta yli metrin vuoteen 2100 mennessÀ.

VIDEOITA merenpinnasta ja ilmaston lÀmpenemisestÀ!

 

MitÀ tapahtuu, kun merenpinta nousee?

Merenpinnan jatkuva nousu on pitkÀaikainen uhka monille rannikkokaupungeille ja -maille. Merenpinnan korkeuskartaltamme löydÀt tarkan esityksen siitÀ, mitÀ seurauksia vastaavan korkeuden nousu merkitsisi kyseisille paikoille.

Meri nielaisee rannikoilla asuvien ihmisten ja elÀinten elinympÀristön. Ihmisten on siis lÀhdettÀvÀ kodeistaan ja muutettava maantieteellisesti korkeammalla sijaitseville alueille.

Jopa saaret katoavat vÀhitellen kartalta: jos merenpinta nousee vielÀ metrin verran, 80 prosenttia maasta joutuu veden alle.

Kuinka korkealle vesi nousee, jos kaikki jÀÀ sulaa?

Maapallolla on tÀllÀ hetkellÀ yli viisi miljoonaa kuutiokilometriÀ jÀÀtÀ. Jos tÀmÀ valtava mÀÀrÀ sulaisi navoilta ja vuorenhuipuilta, merenpinta nousisi 66 metriÀ! TÀllaisen muutoksen seuraukset olisivat mittaamattomat ihmiskunnalle.